Kuin kukkaa kämmenellä?

Herkkä herkistyy helposti. Tunteilee ja eläytyy joka solullaan. Ihanaa ja kamalaa! Annatko sinä tunteittesi näkyä?

Tiedän kyllä hyvin, että eihän sitä aina ole helppoa näyttää olevansa sydänjuuriaan myöten liikutuksen tilassa, kun ympäröivät ihmiset ovat kuin viilipyttyjä. Aiemmassa työssäni olin mukana tilaisuuksissa, joissa vaikkapa muistettiin sotiemme veteraaneja, laulettiin sykähdyttäviä lauluja ja pidettiin puheenvuoroja. Omaksi suojakseni kehittelin vuosien mittaan toimintamallin, jossa selvisin kunnialla tehtävistäni, kun asetin itseni eräänlaiseen autopilotti-moodiin. Lauloin sujuvasti mukana tutut laulut ajattelematta niiden sanoja. Sanat tulivat selkärangasta ja se antoi turvan tunteen tilanteen hallinnasta. Katkaisin onnistuneesti yhteyden tunnekeskukseen. Vai, mitä siinä sitten tapahtuikin. Se toimi kuitenkin vallan mainiosti. Kotona samaa laulua laulaessani en olisi päässyt ensimmäistä säkeistöä puoliväliin ilman nenäliinan esille kaivamista.

Vaikka tunteissa ei olekaan mitään hävettävää, on silti sallittua suojella itseään kiperissä tilanteissa. Jokainen päättäköön, missä oma rajansa kulkee. Mutta herkkyyttä ei tarvitse tavallisessa arjessa peitellä. Tunteet ja tunteellisuus on osa elämää, osa iloja ja suruja. Kyyneleet eivät riko ketään. Ne puhdistavat. Ne osoittavat sen, että olemme tuntevia olentoja. 

Kehomme on äärimmäisen herkkä koneisto, joka ei salli tunteiden säilömistä, patoamista ja pakkaamista uumeniinsa määräänsä pidempää aikaa. Seuraa epätasapainoa, oireilua ja lopulta sairautta. Sille tielle en soisi kenenkään ajautuvan. 

Herkkä voi olla herkkyydessään hyvinkin vahva ja rohkea. Mikä sen rohkeampaa, kuin olla oma itsensä? Siksi häntä ei ole tarpeen suojella, kuin särkyvää posliininukkea. Hänen lähellään ei tarvitse hiipiä varpaisillaan. Hän ei tarvitse suurta huomiota jokaisesta liikutuksen kyyneleestä. Hän on sellainen, kuin on. Oma itsensä. Sallitaan se. Itse kullekin.

Olen suunnattoman kiitollinen siitä, että minulla on eläytymisen lahja, että minulla on rikas tunne-elämä. Kun olen antanut itselleni luvan näyttää tunteeni, ne tulevat esille yhä herkemmin ja puhtaammin. Ne tulevat ja menevät, eikä niihin tarvitse enää takertua. Ne ikään kuin huuhtelevat sielua. Siinä ei tarvitse olla mitään sen suurempaa dramatiikkaa mukana. Näin on ja niin on oikein hyvä.

Haluaisitko saada lukea lisää ajatuksiani erityisherkkyydestä? Tilaa maksuton Tunne herkkyytesi -työkirja ja liity samalla sisäpiiriini!